torstai 11. syyskuuta 2008

We are but falling leaves


Huh, onneks oli lyhyt koulupäivä, en olis jaksanu enää.
Rupee kyllästyttämään tän naamarin pitäminen.
"Hehee olen aivoton ja huoleton perusnuori joka pitää hauskaa ja nauttii elämästä."
Juu ei
Mulle juominen ei ole enää hauskanpitoa.
Se on pakoa todellisuudesta.
Ainut portti ulos täältä.
Edes hetkeksi.
Ja huomenna taas tartun pulloon.
No, sen kaverin seurassa ei tarvitse esittää muuta kuin on :)
Että se on kyllä positiivista.

Koulu menee aika päin vittua.
Olen käyttäny melkeen kaikki poissaolot.
"Jos on yli kolme poissaoloa kurssilta, on hyvin todennäköistä ettei sitä läpäise."
Heihei koulumenestys.
Tosin, en mä koskaan erityisen hyvä ole ollutkaan.
Keskipaska
KA 7,8

Ihmisten seura ahdistaa.
Mutta samalla se antaa muuta ajateltavaa
Kun jauhaa paskaa kaverin kanssa.
Siksi en jaksais olla yksin.
Ehkä lähden tänään kavereiden kanssa ulos.
Saa nyt nähdä...
Neljältä pitäisi mennä kaverin luo joka lupasi auttaa mua matikassa
Se on ollut aina helvetin reilu jätkä
Mutten jaksais
Matematiikka on mulle niin toista kieltä
Hepreakin varmaan sujuis paremmin o.O

Mä huolestutan tyttöystävääni ihan turhaan
Omilla "ongelmillani"
Ei mulla ole sellaisia.
Ehkä tää on vaan taas syysmasennusta.
Kun on aina ollut taipumusta siihen.

Ps. Pitkä nahkatakki <3<3<33

Ei kommentteja: